Kesän 2018 yhteenveto

Syyskuu odottaa jo aivan nurkan takana, joten ajattelin koota näin kesän lopuksi yhteen kuluneen kesän tärkeimmät tekijät ja mieleenpainuvimmat tapahtumat. Kaiken kaikkiaan takana on varsin monipuolinen, tunteikas ja vähän raskaskin kolme kuukautta.

Merkittävin kesääni luonnehtiva tekijä olivat työt, jotka alkoivat toukokuun puolivälissä ja jatkuivat elokuun loppuun asti. Olin kesätöissä pienessä lähikaupassa, ja vuoroja oli alkukesästä kolme viikossa, loppukesästä pääasiassa viisi kertaa viikossa. Aikaisempaa työkokemusta minulla on ainoastaan toissakesäisestä siivouspestistä, joten työpaikka oli minulle todella iso asia ja alkuun se stressasi ja ahdisti minua jatkuvasti vapaa-ajallakin. Jännitän hyvin herkästi kaikkea uutta ja koin epävarmuutta ja riittämättömyyttä siitä, etten heti hallinnut kaikkea. Vaikka yritin kuinka järkeillä, ettei minun tietenkään tarvitse osata ja muistaa jokaista kommervenkkiä heti, alkukesästä olin niin ahdistunut, että työasioiden stressaaminen itketti harva se päivä. Ei paljon auttanut miehen lohdutus siitä, että kunhan pääsen vauhtiin, kaikki helpottuu - vaikka niinhän siinä tietysti kävi. Heinäkuussa hommat sujuivat jo rutiinilla, ja loppujen lopuksi työ oli suurimmaksi osaksi ihan mukavaa kiireestä huolimatta. Pienessä kaupassa erilaista tehtävää ja opeteltavaa oli runsaasti, varsinkin, kun joka vuorossa oli hieman eri hommansa ja kaikki piti osata hoitaa niin, ettei sormi mennyt suuhun yksin ollessakaan. Työyhteisö kaupassamme oli kuitenkin aivan ihana ja lisätienestit tulivat tarpeeseen, joten kokonaisuudessaan olen varsin tyytyväinen kesätyöhöni.

Vaikka työ luonnehtikin vahvasti kesänviettoa, ehdimme myös lomailla hieman. Kävimme kolme kertaa mökillä ja kerran Yyterissä. Polttava helle ei oikein ole kummankaan meidän makuumme, ja varsinkin mies kärsi jatkuvasta kuumuudesta ja hikisestä olosta. Kerrostalokotimme myös kuumeni aivan järkyttäväksi, ja kunnolla ikkunat peittävät ja auringonvalon poissa pitävät verhot pääsivät toden totta hankintalistalle.

Pitkällä tähtäimellä suurin kesän aikana tietoomme tullut uutinen oli se, että mieheni pääsi opiskelemaan. Olen aivan superiloinen hänen puolestaan! Mieheni on hakenut kyseiselle alalle pari kertaa aiemminkin, mutta nyt hän oli vihdoin oikeasti motivoitunut pääsemään sisään ja panosti pääsykokeisiin kunnolla. Opiskelijaelämä tulee olemaan meille aika suuri muutos, koska tähänastisen parisuhteemme ajan mies on ollut erilaisissa pätkätöissä, työkokeiluissa ja työttömänä. Molempien opiskelu tietää tulojen tipahtamista, mutta olen tosi onnellinen, että puolisoni on nyt löytänyt selkeämmän vision siitä, mitä hän haluaa ammatikseen tehdä. Miehen opinnot alkoivat elokuun puolivälissä, ja ainakin toistaiseksi hän on viihtynyt koulussa oikein hyvin.

Pennun kasvu kesän aikana... En ehkä kestä!

Muita kivoja käänteitä kesältä olivat vanhempieni hankkima ihana koiranpentu sekä parhaan ystäväni muutto takaisin kotikaupunkiini. Pääsin tapaamaan ystävääni kesän aikana joka kuussa useamman kerran, mikä on ollut todellista luksusta, kun viimeiset pari vuotta ovat menneet välillä puolen vuodenkin tapaamisväleillä. Ystäväni lisäksi tapasin muitakin kavereita, ja erityisen mukavaa oli nähdä alkukesästä pari kertaa vanhoja luokkakavereitani pitkästä aikaa. Toisaalta ihmissuhteissa ikävänä ja mieltä painavana asiana on ollut välien etääntyminen erään toisen, tärkeän ystävän kanssa. Toivon, että saamme vielä välit hänen kanssaan kuntoon ristiriidoista huolimatta.

Vaikeuksista ja varsinkin stressaavasta alkukesästä huolimatta tuntuu, että tänä kesänä tapahtui paljon ja kuitenkin pääasiassa positiivisia asioita. Nyt olen joka tapauksessa valmis hyvästelemään kesän, ja odotan jo innolla opiskelujen alkua ja paluuta tavalliseen arkeen.