Tuhoaako ilmastonmuutos meidät? Ajatuksia ekologisuudesta ja eettisyydestä

Tämän vuoden poikkeuksellisen kuuma kesä herätti paljon keskustelua ilmastonmuutoksesta. Ylipäätään kestävä kehitys, eettinen kuluttaminen ja ekologiset arvot ovat nostaneet suosiotaan tasaisesti jo pitkän aikaa, joten ajattelin jakaa hieman omia ajatuksiani aiheesta.

Lähtökohtaisesti nykyinen kehityssuunta kohti harkitsevampaa ja tietoisempaa kuluttamista on mielestäni loistava juttu, jota kohti pyrin itsekin. Olemme mieheni kanssa viimeisen parin vuoden aikana lisänneet kasvisruoan osuutta ruokavaliossamme, ja vaikka täysi veganismi tai kasvissyönti ei olekaan tähtäimessä, koetan nykyisin pitää puolet syömistäni lämpimistä aterioista lihattomina. Olemme myös vaihtaneet ostamamme lihan luomuun ja maitotuotteet vapaan lehmän versioihin. En allekirjoita monien vegaanien ajatusta siitä, että eläinten syömisessä olisi lähtökohtaisesti jotakin väärää, koska koen, että ainakin tämänhetkisessä maailmanjärjestyksessä eläimet on annettu meille ravinnoksi. Sen sijaan näen ongelmallisina nykyiset periaatteet, joilla eläinperäistä ravintoa tuotetaan, sekä eläinten kohtelun tässä prosessissa. Jos eläimiä kohdeltaisiin lihantuotannossa arvostavasti, en periaatteessa näkisi lihansyönnissä eettistä ongelmaa. Toisaalta ihmiset eivät myöskään tarvitse lihaa joka aterialla, joten sitä ei mielestäni myöskään ole tarvetta käyttää perinteiseen tapaan päivittäisessä ruoanlaitossa. En ole pitkälle prosessoitujen kasvisvalmisteiden suurin fani, mutta pyrin omassa ruokavaliossani jonkinlaiseen tasapainoon mahdollisimman onnellisena eläneiden eläinkunnan tuotteiden sekä kasvisruoan välillä.

Ruokavalion lisäksi pyrkimys eettisyyteen näkyy perheemme kuluttamisessa ylipäätään. Hankimme suuren osan vaatteista ja muista tavaroistamme käytettyinä ja vältämme turhaa shoppailua. Esimerkiksi tänä vuonna olen ostanut kolme vaatetta sekä yhdet talvikengät kirpputorilta. Sekin on mielestäni jo yllin kyllin, enkä aio tehdä vuoden aikana enempää hankintoja. Matkustelemme ainoastaan kotimaassa, ja vaikka auton omistammekin, liikumme paljon myös kävellen ja pyörällä. Valinnat kumpuavat pitkälti taloudellisesta tilanteestamme (opiskelijatalouden tienesteillä ei paljon hurraata huudella), mutta olen myös huomannut, että kuluttaminen muuta kuin todelliseen tarpeeseen tuntuu nykyisin epämiellyttävältä. Shoppailemista parempi olo tulee siitä, kun arvostaa sitä, mitä itsellä jo valmiiksi on.

Elämäntapoja eettiseltä kannalta miettiessäni suurin tekijä itselleni on maapallomme resurssien jakautuminen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Jumala on luonut meille uskomattoman upean, kauniin ja rikkaan ympäristön ja antanut ihmisille tehtävän viljellä, varjella ja hallita sitä. Usein törmää väitteisiin siitä, kuinka maapallo on ylikansoittunut ja ihmisiä on liikaa. Itse kuitenkin ajattelen, että jokainen ihminen on Jumalan luoma, arvokas lahja, ja jokainen meistä kuuluu tänne. Uskon myös, että meillä on riittävästi resursseja kaikille. Olennaisin kysymys onkin, miten me ne resurssit jaamme ja käytämme. Varsinkin länsimaisilla ihmisillä, itseni mukaan lukien, on paljon tarpeetonta turhuutta täyttämässä elämää. Meillä on mielestäni Raamatun valossa oikeus hyödyntää ja nauttia maapallomme tarjoamista resursseista, mutta Jumalan silmissä jokainen ihminen on yhtä arvokas. Oman hyvinvointimme ja kulutuksemme ei siis tulisi olla pois muilta.

Entäs sitten se ilmastonmuutos? Ilmaston lämpenemisen mekanismit, syy-seuraussuhteet ja ihmisen rooli tässä kuviossa ovat monimutkaisia ja laajoja kokonaisuuksia, enkä ole tutustunut niihin tarpeeksi syvällisesti, jotta voisin muodostaa selkeää kantaa asiasta. Joka tapauksessa ympäristön saastuttamisen ja resurssien tuhlaamisen sijaan arvostavampi asenne luontoa kohtaan on välttämätön. Valtava paniikin lietsominen asian tiimoilta ei kuitenkaan ole mielestäni tarpeen. Tulevaisuutemme on joka tapauksessa Jumalan käsissä, ja vaikka ihminen voi toki aiheuttaa teoillaan paljon pahaa ja haittaa niin itselleen kuin ympäristölleenkin, Jumalan suunnitelmia ne eivät voi horjuttaa. Voi toki olla, että vastuuton käytöksemme aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia ja luonnonmullistuksia, mutta planeettamme kohtalo suuremmassa mittakaavassa on kuitenkin Jumalan hallinnassa.

Maltillisemman kuluttamisen ei siis tulisi lähteä siitä, että murehdimme resurssien loppumisesta ja pelkäämme lähestyvää katastrofia. Jumala kyllä pitää meistä huolen, kuten tuttu Raamatunkohta Luukkaan 12. luvussakin toteaa. Sen sijaan voimme kaikki miettiä, mitä todella tarvitsemme. Jumala on luonut ympärillemme yltäkylläisesti kaikkea hyvää, josta olla kiitollisia. Materia on loppujen lopuksi hyvin vähäpätöistä hengellisten ja ikuisten asioiden rinnalla. Kun huomaa, että kaikkea oikeastaan onkin jo tarpeeksi ja ylikin, on helpompaa keskittyä tekemään valintoja, jotka tuottavat todellista hyvää ympäristöllemme sekä meille jokaiselle.