Jälleen kolmen raskausviikon kuulumiset samassa paketissa. Tämä toisen kolmanneksen alku on selvästi aikaa, jolloin raskaus ei ole juuri mielessä tai saa aikaan supermielenkiintoisia viikkopäivityksiä. Ihan vielä ei olla rakenneultran, vauvan sukupuolen selviämisen tai isompien hankintojen teon kynnyksellä, mutta myös alkuraskauden jatkuva intoilu ja oirekirjo ovat taaksejäänyttä elämää. On hassua, kun tällä hetkellä raskaus ei oikeastaan varsinaisesti "tunnu missään". Joo, maha alkaa erottua selvemmin ja selvemmin, mutta mitään oireita ei ole, ei neuvolakäyntejä, ei mitään vauvaan liittyvää äksöniä. Toisaalta, eihän tämän koko yhdeksänkuukautisen taipaleen tarvitsekaan olla koko ajan suuria käänteitä ja arkea ravistelevaa vauvahattaraa. Kaikki on sujunut mukavasti ja omalla painollaan.
Pahoinvointi on loppunut kokonaan, ja enää ainoastaan koiranruokakupin aamuinen sisältö saattaa aiheuttaa sekunnin etiäisen etovaan oloon. Ruokahaluni on loistava ja selvästi kasvanut. Mahallaan nukkuminen on jäänyt historiaan, ja kohtu erottuu selvästi. Aamulla herätessä ja ylös noustessa on hauskaa katsoa, kun vatsa "siirtyy" toiselta kyljeltä keskelle. En kuitenkaan ole vielä tuntenut vauvan liikkeitä, tai ainakaan osannut erottaa niitä tavallisesta mahan murinasta. Tällä ja viime viikolla muistin vihdoin ottaa aamulla heti herättyäni kuvan vatsasta uuden raskausviikon alkaessa. Syöminen turvottaa edelleen siinä määrin, että päivemmällä mahan koko on usein jotain ihan muuta kuin herätessä.
Olen yrittänyt kiinnittää edes vähän huomiota elämäntapoihini. Herkuton helmikuu on tietysti hyvä ruokavaliota kasassa pitävä voima, mutta sen lisäksi voin ilokseni todeta, että meidän perheen hedelmänkulutus on raskauden myötä kohonnut pysyvästi varsin miellyttävälle tasolle. Lisäksi kävin yhden kerran yliopistolla pilateksessa, mutta en ollut ihan varma, mitkä keskivartaloon kohdistuvat liikkeet ovat sallituja näin raskauden aikana. Nyt olenkin tehnyt sitten pari kertaa ihan kotona YouTuben parinkymmenen minuutin kevyitä raskauspilatestreenejä. Vaikka ryhmäliikuntatunnin tunnelma puuttuukin, ainakaan ei tarvitse pohtia, vahingoitanko vatsalihaksiani tavallisella treenillä. Vaikka koiran kanssa lenkkeillessä peruskunto pysyy yllä, huomaan, että lihaskuntoni ei totisesti ole enää parhaassa kuosissaan. Jo kahdenkymmenen minuutin pilatestreeni saa lihakset helläksi. Tiedä sitten, onko kyse etenevän raskauden vaikutuksista vai yleisestä rapakunnosta.
Sain vanhemmiltani joululahjaksi Vauva-lehden tilauksen vuodeksi, ja ensimmäinen numero kolahti helmikuun alkupuolella postiluukusta parin ekstraoppaan kera. Kirjastossa ei ole tullut käytyä ollenkaan, joten on mukavaa, että luettavaa saapuu säännöllisesti kotiin asti. Vaikken enää pänttää Pinterestin ja Googlen kautta haalittua vauvatietoutta yhtä suurella hartaudella kuin alkuraskaudessa, oli lehden saapuminen ja lukeminen tosi kiva juttu. Edelleen katson joka päivä myös kännykän raskaussovelluksesta päivän mini-infon sekä selaan viikon vaihtuessa tarkemmat tiedot raskauden kulusta. Näiden kolmen viikon aikana vauva kasvoi päärynästä avokadon kautta appelsiinin kokoiseksi ja kaksinkertaisti painonsa. Aika hurjaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti