Opiskeluaikaan liittyy stereotyyppisesti ajatus huolettomasta elämästä, railakkaista bileistä ja makaronin syömisestä, kun opintotuet ovat kuluneet halpaan alkoholiin. Minun kahden ja puolen vuoden korkakoulutaipaleeni ei kuitenkaan ole sisältänyt mitään näistä. Millaista yliopistossa on opiskella uskovaisena, kun alkoholia ei käytä ollenkaan?
Lähes kaikissa lukemissani absolutisti yliopistossa -vinkeissä sanotaan, että vaikka biletys ja opiskelijakemut eivät yleisellä tasolla oikein kiinnostaisikaan, ainakin fuksisyksynä kannattaa silti käydä ahkerasti tapahtumissa, jotta tutustuu uusiin ihmisiin. Itsekin tein niin: en ravannut kaikissa mahdollisissa kekkereissä, mutta osallistuin isoimpiin ja oleellisimpiin juttuihin. Niissä oli ihan kivaa, enkä koe, että juomattomuuteni olisi vaikuttanut meininkiin millään tavalla. Toisaalta eri alojen välillä on ilmeisesti aika paljon eroavaisuuksia tapahtumien meiningissä: mieheni totesi jo yhden oman alansa opiskelijatapahtuman jälkeen, että ei kiitos enää moista kaksimielisillä vitseillä höystettyä ryyppäjäistunnelmaa hänelle.
Lähes kaikissa lukemissani absolutisti yliopistossa -vinkeissä sanotaan, että vaikka biletys ja opiskelijakemut eivät yleisellä tasolla oikein kiinnostaisikaan, ainakin fuksisyksynä kannattaa silti käydä ahkerasti tapahtumissa, jotta tutustuu uusiin ihmisiin. Itsekin tein niin: en ravannut kaikissa mahdollisissa kekkereissä, mutta osallistuin isoimpiin ja oleellisimpiin juttuihin. Niissä oli ihan kivaa, enkä koe, että juomattomuuteni olisi vaikuttanut meininkiin millään tavalla. Toisaalta eri alojen välillä on ilmeisesti aika paljon eroavaisuuksia tapahtumien meiningissä: mieheni totesi jo yhden oman alansa opiskelijatapahtuman jälkeen, että ei kiitos enää moista kaksimielisillä vitseillä höystettyä ryyppäjäistunnelmaa hänelle.
Oma neuvoni on, että tapahtumien suhteen kannattaa toimia kuten parhaaksi kokee. Alussa niissä voi olla ihan mukavakin käydä ja tutustua opiskelukavereihin paremmin, mutta jos meno ahdistaa, eivät bileet todellakaan ole mikään pakollinen juttu tai kavereiden saannin kannalta välttämättömiä. Esimerkiksi omalla vuosikurssillani on niin vähän opiskelijoita, etten koe opiskelijatapahtumien vaikuttaneen tutustumiseen juuri mitenkään. Koska fuksiporukka oli niin pieni muutenkin, vuosikurssilaisiin tutustui ihan vain luennoilla käymällä sekä yhteisessä WhatsApp-ryhmässä.
Uskoisin, että tapahtumat ovat merkittävämmässä roolissa, mikäli oman alan opiskelijajoukko on hyvin suuri. Silloin oman ydinpoppoon löytäminen saattaa vaatia enemmän koulun ulkopuolistakin sosialisointia. Toisaalta bileethän eivät suinkaan ole ainoa luentojen ulkopuolinen kavereidensaantikanava, joten mikäli ne eivät nappaa, väkisin paikalle raahautumisen sijaan hedelmällisempää on varmasti kohdistaa energiansa johonkin muuhun toimintaan. Esimerkiksi erilaiset harrastuskerhot tai korkeakoulujen hengellinen toiminta ovat hyviä mahdollisuuksia solmia ystävyyssuhteita.
Fuksisyksyn jälkeen taisin käydä vielä yksissä vappukekkereissä ekan vuoden keväällä, mutta sen jälkeen en ole naamaani tapahtumissa näyttänyt. Tapahtumissa ei ollut mitään vikaa, mutta en vain ole enää kokenut mitään sosiaalista tai muunkaanlaista tarvetta käydä niissä. Mieluummin vietän torstai-iltani kotona. Ja hyvin pyyhkii! Tavoitteenani ei alunperinkään ollut etsiä yliopistosta uusia superbestiksiä, vaan lähinnä sopeutua joukkoon ja saada hyvänpäiväntuttuja siinä määrin, että luennoille löytyy seuraa ja koulukuvioista voi höpötellä rennosti muiden kanssa. Näin on myös tapahtunut. Olen nähnyt paria tyttöä pari kertaa vapaa-ajalla, mutta muuten opiskelukaverini ovat nimenomaan opiskelukavereita. Introverttinä se sopii minulle täydellisesti.
En koe, että uskoni, juomattomuuteni tai olematon biletykseni olisi vaikuttanut sosiaalisen elämäni kehittymiseen juuri mitenkään. Tietysti niiden ahkerimpien kemuilijoiden kanssa en ole niinkään tutustunut, mutta eipä sille olisi ollut tarvettakaan. Ainakin meidän alallamme moni muukaan ei käytä alkoholia kovin paljon, tai vaikka käyttäisikin, se ei muodostu kaveruuden esteeksi. Kannattaa siis tehdä rohkeasti siten, kuin itsestä parhaalta tuntuu. Kun on oma itsensä, myös ihmissuhteet pohjautuvat siihen, mitä todella on - ei siihen, mitä yrittää sitseillä esittää.
En koe, että uskoni, juomattomuuteni tai olematon biletykseni olisi vaikuttanut sosiaalisen elämäni kehittymiseen juuri mitenkään. Tietysti niiden ahkerimpien kemuilijoiden kanssa en ole niinkään tutustunut, mutta eipä sille olisi ollut tarvettakaan. Ainakin meidän alallamme moni muukaan ei käytä alkoholia kovin paljon, tai vaikka käyttäisikin, se ei muodostu kaveruuden esteeksi. Kannattaa siis tehdä rohkeasti siten, kuin itsestä parhaalta tuntuu. Kun on oma itsensä, myös ihmissuhteet pohjautuvat siihen, mitä todella on - ei siihen, mitä yrittää sitseillä esittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti