Tällaisia viikoittain eteneviä odotuskuulumisia on mielestäni aina tosi ihanaa lukea muiden blogeista, joten yritän itsekin kirjata mietteitäni raskausajalta tänne blogiin säännöllisesti. Nyt ensiksi vuorossa ovat ensimmäiset neljä viikkoa: aika, kun en vielä tiennyt, että kohdussani asustaa pieni salamatkustaja.
Kuukautiset alkavat vuoden viimeisellä, ihanalla syksyisellä rentoutumismökkireissulla. Ne kestävät tällä kertaa tavallista kauemmin: tiputteluvuotoa jatkuu vielä seitsemännellekin päivälle. Odotan vain malttamattomana, että kuukautiset loppuisivat ja uusi kierto pääsisi kunnolla vauhtiin. Kyseessä on kolmas yrityskerta, ja vaikka olemme yrittäneet vasta niin vähän aikaa, en voi malttamattomuudelleni mitään.
Viikko 2
Aamulämpötilani tekee oudon nousun heti kuukautisten loputtua. Flo-sovellus päättelee, että ovulaatio tapahtui kiertopäivänä kahdeksan. Harmittaa, koska en varautunut näin varhaiseen ovulaatioon. Menikö tämäkin kierto hukkaan jo ihan alkumetreillä? Toisaalta en halua ihan täysin luottaa sovellukseen, koska lämpötilani ovat heitelleet niin paljon. Ehkä tässä on vielä toivoa.
Pienestä pettymyksestä huolimatta minulla on koko viikon tosi hyvä ja rento olo. Tapaan raskaana olevaa ystävääni ja juttelemme yhdessä vauva-aiheista. Mietin, minkä mittainen ikäero meidän pienille mahtaa tulla.
Yritän ensimmäistä kertaa seurata aamulämpöjen lisäksi myös ovulaatiolimoja hedelmällisen ajankohdan hahmottamiseksi. Laitan ystävälleni toiveikkaana viestiä: en usko, että ovulaatio olisi vielä mennyt ohi. Aikaisemmat ovulaationi ovat lämpöjen perusteella tapahtuneet vasta kiertopäivän 21 tietämillä, ja veikkaan, että se tapahtuu tälläkin kertaa sillon. Toisaalta en oikein tiedä, mihin luottaa, joten en laske paljoa painoarvoa minkään tietyn päivän ympärille, vaan yritämme tasaisesti pitkin kiertoa. Tällä viikolla menen ekaa kertaa pilatestunnille ja tuumin, että pieni liikunnallinen panostus voisi tehdä hyvää.
Viikko 4
Odotan jo mahdollisuutta tehdä raskaustesti. Yritän olla realisti, kuten aina, mutta silti mahanpohjassa kutkuttaa, kuten aina. Teen testin tuttuun tyyliin kiertopäivänä 26. Kun tikku värjäytyy kauttaaltaan punaiseksi, olen näkevinäni viivan häivähdyksen. Sydän pomppaa innostuksesta, mutta kun viiden minuutin odotusaika on täynnä, mitään ei enää ole. Puhdas negatiivinen. Taisin vain kuvitella. Olen vähän pettynyt ja alan odottaa kuukautisia. Keitän kuukupin valmiiksi ja pidän housuissa varmuuden vuoksi pikkuhousunsuojaa.
Aina aikaisemmissa kierroissa olen negatiivisen testin tehtyä ajatellut suoralta kädeltä, että okei, en ole raskaana. Tällä kertaa pieni toivonkipinä ei kuitenkaan kuole. Entä jos kierto on vain vielä liian varhaisessa vaiheessa? En kuitenkaan halua testailla turhaan, joten päätän, että jos kuukautisia ei ala näkyä, uuden testin saa tehdä vasta kiertopäivänä 31. Laskeskelen raskauslaskurilla, että jos olen nyt raskaana, vauva syntyy heinä-elokuun vaihteessa.
----
Ensi kerralla sitten lisää tunnelmia viikoilta, joina sain tietää olevani raskaana!
----
Ensi kerralla sitten lisää tunnelmia viikoilta, joina sain tietää olevani raskaana!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti