5. joulukuuta 2018

10 pientä faktaa minusta

1. En pidä kahvista, glögistä tai limsasta. En ole oikeastaan koskaan opetellut juomaan kahvia, ja se maistuu mielestäni edelleen kitkerältä ja ikävältä, vaikka tuoreen kahvin tuoksu onkin ihana. Glögistä muistan aikaisemmin pitäneeni, mutta nykyisin en voi sietää sen makua. Hiilihappoiset juomat taas eivät ole koskaan lukeutuneet suosikkeihini. Lapsena kavereiden vanhemmat olivat ihmeissään, kun pyysin kaverisynttäreillä limsan tilalle maitoa. Mehut sen sijaan uppoavat meikäläiseen hyvin, ja suosikkijuomani on päärynämehu.

2. Käyn aina tosi kuumissa suihkuissa. Tiedän, että viileä vesi olisi hellävaraisempi iholle ja myös säästäisi energiaa, mutta rakastan kuuman veden valumista iholla ja sitä, ettei suihkussa todellakaan tarvitse palella. Käymme melkein aina suihkussa yhdessä mieheni kanssa, joten hän saa joka kerta vääntää minun vuoroni jälkeen hanaa kylmemmälle. Maksimilämpötilan lisäksi en halua, että suihkun paine on liian voimakas, joten laitan sen aina niin hiljaiselle, että vesi on vähällä alkaa valua suihkun sijasta hanasta. 

3. Fanitin lapsena Nalle Puhia. Minulla oli kerran jopa Nalle Puh -teemaiset synttärit, joissa kiinnitettiin häntää Ihaalle ja heiteltiin pieniä Ruu-karkkipusseja Kengun mahapussiin. Katsoimme hetki sitten uuden Christopher Robin -elokuvan, ja rakastuin siihen ihan täysillä. Puolen hehtaarin metsän maailma ei siis selvästi ole menettänyt vieläkään hohtoaan.

4. Minulla oli nuorena lemmikkikotiloita. Aloitin ihan tavallisilla, kotipihaltakin löytyvillä lehtokotiloilla, ja myöhemmin sain suurikokoisia akaattikotiloita ja vähän eksoottisempia sagriinikotiloita. En enää nykyään oikein osaisi kuvitella itselleni terraariolemmikkejä, mutta nuorempana kotiloharrastus oli minulle tosi tärkeä.

5. En pelkää hämähäkkejä tai muita maassa olevia ötököitä, mutta lentävät koppakuoriaiset sun muut pään ympärillä pörräävät ötökät pelottavat paljon enemmän. Ne ovat jotenkin niin hallitsemattomia! Ajatus siitä, että jokin öttimötikkä pörräisi korvaan tai kasvoille, tuntuu puistattavalta.


6. Rakastan kyselyihin vastaamista. Olen kerännyt pisteitä Mielipidemaailmassa ja M3 Panelissa kyselyihin vastaamalla, ja kun yliopiston sähköpostiin kilahtaa pyyntöjä osallistua tutkimuksiin, teen sen melkein aina. Kun tulin raskaaksi, täytin riemulla myös neuvolan esitietolomakkeet sähköisestä palvelusta.

7. Pidän enemmän makeista kuin suolaisista herkuista. Kun olin lapsi, meillä kotona ei koskaan ollut sipsejä tai muita suolaisia naposteltavia muuta kuin synttäreinä. Sen sijaan lauantain irtokarkit olivat jokaviikkoinen perinne, ja karkki on edelleenkin suosikkiherkkuni. Nyt vanhemmiten olen kyllä oppinut himoitsemaan välillä suolaisia ja rasvaisiakin ruokia, mutta harvoin mieleeni tulee ostaa niitä itse. Yleensä mies on meistä se, joka ajautuu kaupassa sipsihyllylle.

8. Keräilin pienenä kuvioituja nenäliinoja, possuaiheisia tavaroita sekä ulkomaan kolikoita. Minulla on edelleenkin kaapissa tallessa ihania ankka-, koira- ja possukuvioituja nenäliinoja, enkä millään raaskisi käyttää niitä. Tuntuu suorastaan loukkaukselta niistää niin nätteihin nenäliinoihin. Yritän kuitenkin siirtyä kokoelmiini siinä kohtaa, kun tavalliset nenäliinani loppuvat, ja säästää vain yhden kappaleen kutakin keräilynenäliinaa kokonaisen paketin sijaan.

9. Minulla on todella hyvät unenlahjat. En herää koviinkaan ääniin, nukahdan nopeasti ja nukun lähes poikkeuksetta yöt heräämättä kertaakaan. Lisäksi en koskaan nukahda selinmakuulle, vaan suosikkiasentoni on joko mahallaan nukkuminen tai miehen kanssa lusikassa olo.

10. Unissani toistuvat säännöllisesti samat teemat. Vakioaiheita jo usean vuoden ajalta ovat muun muassa suuret aallot ja unohtuneet lemmikit. Aaltounet ovat harvoin varsinaisesti pelottavia, vaikka usein vesi viekin unissa tavarani rannalta tai pyyhkäisee kokonaisen saaren alleen. Lemmikkiuneni sen sijaan ovat tosi ahdistavia! Kaava menee niin, että tajuan unessa omistavani jonkin lemmikin (yleensä marsun, kanin tai muun jyrsijän), jonka olemassaolon olen unohtanut täysin. En siis ole muistanut hoitaa kuvitteellista lemmikkiäni ollenkaan. Usein lemmikkien lukumääräkin on vieläpä valtava tai niitä tupsahtelee koko ajan jostain lisää. Välillä kyse on myös jonkun tuttavani lemmikistä, joka on tuotu minulle hoitoon, mutta jota en ole muistanut hoitaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti