Esittelin hetki sitten vaatekaappini sisällön, ja lupasin palata vielä tarkemmin siihen, kuinka suuri osuus vaatteistani on käytettynä hankittuja. Osaa vaatteista, kuten takkeja ja huppareita, en ottanut mukaan tähän postaukseen, koska kerroin niiden kierrätysprosentit jo aiemman esittelyn yhteydessä. Tässä vertailussa mukana on siis kolme perusvaateryhmää, joita käytän eniten: neuleet ja colleget, t-paidat sekä housut.
Kuten tuossa aiemmassa postauksessa kerroinkin, ostan vaatteita hyvin harvoin, mutta koska myös käytän niitä erittäin pitkään, kokoelmani on paisunut varsin suureksi. Minulla oli jo ennen jaottelua ja kuvaamista varsin hyvä näppituntuma siitä, että noin puolet vaattaistani on tullut luokseni muuta kautta kuin itse kaupasta hakemalla. Oli kuitenkin mielenkiintoista katsoa tarkemmin, mikä uuden ja kierrätetyn vaatteen suhdeluku todella on. Luokittelin tällä kertaa myös lahjaksi saamani vaatteet kierrätetyiksi, vaikka osa niistä onkin ollut uusia ja varta vasten minulle lahjaksi ostettuja. En ole kuitenkaan ollut itse vaikuttamassa lahjavaatteiden ostoprosessiin tai minulle päätymiseen.
Neuleiden ja college-paitojen kohdalla jako uusien ja käytettyjen välillä menee aika lailla fifty-fifty. Uutena ostamiani on 12 ja muita 11 kappaletta. Ylemmässä kuvassa näette kierrätettynä hankitut tai lahjaksi saamani vaatteet, alemmassa puolestaan omat ostokseni. Kategorioissa on mielestäni kiinnostavaa hajontaa: esimerkiksi kaikki ohuet neuletakit ovat itse ostamiani, kun taas jokainen avonainen pidempi neule on päätynyt minulle jotakin muuta kautta.
Housut mahtuivatkin kaikki samaan kuvaan: vasemmalla kierrätetyt, oikealla uudet. Housujenkin suhteen uutena ostetut ja käytetyt edustavat jokseenkin erilaista linjaa. Esimerkiksi molemmat mustat farkkuni ja kotoisat oleiluhousuni ovat perheenjäseniltä saatuja, kun taas kaikki urheiluhousuni olen ostanut itse. Housujen suhteen jako menee täysin tasan: kierrätettyjä pöksyjä löytyy kaapistani kuusi kappaletta, uusia samoin kuudet.
Kierrätettyjä paitoja on valtava pino, suurin osa siskoni vanhoja ja useamman vuoden takaisia. Erityisesti monet umpinaisten neuleiden alla käytettävät, yksiväriset "peruspaitani" ovat häneltä vuosia sitten saatuja. En tarvitsisi näin montaa paitaa, mutta lähes kaikki niistä ovat vielä oikein hyvässä kunnossa. Käytän jokaista, vaikkakin kiertoväli on toki aika pitkä ja jotkut ovat suuremmassa suosiossa kuin toiset.
Uutena ostettuja paitojakin on ihan liikaa, valitettavasti. Paidoista en jaksanut alkaa laskea tarkkoja kappalemääriä, mutta uutena ostettuja on ikävä kyllä joka tapauksessa selkeä enemmistö. T-paidat ovat ehdottomasti heikkouteni mitä uutena ostamiseen tulee, vaikka niitä saisi kyllä todella näppärästi kirpputoreilta käytettyinäkin. Onneksi iso osa t-paidoista, kuten myös muista vaatteistani, on sentään ostettu yli viisi vuotta sitten: ylemmässä kuvassa näette alle viisi vuotta vanhat, alemmassa sitä vanhemmat.
Sellainen vaatekaappi! Vaikka olen varsin tyytyväinen suunnilleen puolet ja puolet jakautuvaan käytettyjen kuteiden osuuteen, mikään pyhimys en ostamisenkaan suhteen voi sanoa olevani. Sen verran korkeat pinot löytyy kaapistani myös uutena itse hankittua tekstiiliä. Onneksi shoppailuni on ollut pelkästään vähenemään päin viime vuodet. Kuten vaatemäärästä on helppo nähdä, uusille kuteille ei ole juurikaan tarvetta, vaikka tietysti osa vaateomaisuudestani onkin sen verran iäkästä, että nyppyjen ja kuluneen rinnalla on ihan mukava pitää vähän tuoreempaakin tavaraa. Vaatteideni pitkäikäisyyteen olen erittäin tyytyväinen, koska uskoakseni aika harvalla parikymppisellä on näin paljon yläkouluikäisenä hankittuja vaatteita. Vaikka lähes kaikki vaatteeni ovat peräisin halpaketjumyymälöistä, ne ovat myös säilyneet pääosin käyttökelpoisina useiden vuosien pukemisesta huolimatta.
Neuleiden ja college-paitojen kohdalla jako uusien ja käytettyjen välillä menee aika lailla fifty-fifty. Uutena ostamiani on 12 ja muita 11 kappaletta. Ylemmässä kuvassa näette kierrätettynä hankitut tai lahjaksi saamani vaatteet, alemmassa puolestaan omat ostokseni. Kategorioissa on mielestäni kiinnostavaa hajontaa: esimerkiksi kaikki ohuet neuletakit ovat itse ostamiani, kun taas jokainen avonainen pidempi neule on päätynyt minulle jotakin muuta kautta.
Housut mahtuivatkin kaikki samaan kuvaan: vasemmalla kierrätetyt, oikealla uudet. Housujenkin suhteen uutena ostetut ja käytetyt edustavat jokseenkin erilaista linjaa. Esimerkiksi molemmat mustat farkkuni ja kotoisat oleiluhousuni ovat perheenjäseniltä saatuja, kun taas kaikki urheiluhousuni olen ostanut itse. Housujen suhteen jako menee täysin tasan: kierrätettyjä pöksyjä löytyy kaapistani kuusi kappaletta, uusia samoin kuudet.
Kierrätettyjä paitoja on valtava pino, suurin osa siskoni vanhoja ja useamman vuoden takaisia. Erityisesti monet umpinaisten neuleiden alla käytettävät, yksiväriset "peruspaitani" ovat häneltä vuosia sitten saatuja. En tarvitsisi näin montaa paitaa, mutta lähes kaikki niistä ovat vielä oikein hyvässä kunnossa. Käytän jokaista, vaikkakin kiertoväli on toki aika pitkä ja jotkut ovat suuremmassa suosiossa kuin toiset.
Sellainen vaatekaappi! Vaikka olen varsin tyytyväinen suunnilleen puolet ja puolet jakautuvaan käytettyjen kuteiden osuuteen, mikään pyhimys en ostamisenkaan suhteen voi sanoa olevani. Sen verran korkeat pinot löytyy kaapistani myös uutena itse hankittua tekstiiliä. Onneksi shoppailuni on ollut pelkästään vähenemään päin viime vuodet. Kuten vaatemäärästä on helppo nähdä, uusille kuteille ei ole juurikaan tarvetta, vaikka tietysti osa vaateomaisuudestani onkin sen verran iäkästä, että nyppyjen ja kuluneen rinnalla on ihan mukava pitää vähän tuoreempaakin tavaraa. Vaatteideni pitkäikäisyyteen olen erittäin tyytyväinen, koska uskoakseni aika harvalla parikymppisellä on näin paljon yläkouluikäisenä hankittuja vaatteita. Vaikka lähes kaikki vaatteeni ovat peräisin halpaketjumyymälöistä, ne ovat myös säilyneet pääosin käyttökelpoisina useiden vuosien pukemisesta huolimatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti