Meidän joulumme

Olin alunperin ajatellut lähinnä rentoutua viikon mittaisen lomani ennen joulua, mutta suunnitelmiin tuli pieniä muutoksia. Minua pyydettiin kolmeksi päiväksi sijaiseksi päiväkotiin, jossa olen käynyt pari kertaa aiemminkin tekemässä yksittäisiä sijaisuuksia. Suostuin tietenkin mielelläni. Viihdyn hyvin lasten kanssa, ja onhan parin päivän keikasta saatava rahasummakin opiskelijalle ihan merkittävä. Valitettavasti myös viikonloppu meni kuitenkin lomailun sijaan ihan muihin aktiviteetteihin: onnistuin ilmeisesti saamaan päiväkodista kunnon flunssapöpön, ja varsinkin sunnuntai meni levätessä, oksentaessa ja sairauden ja alkuraskauden ikävää yhdistelmäoloa potien. Pelkäsin hetken, että joulunviettokin menee taudin takia plörinäksi, mutta onneksi niin ei kuitenkaan päässyt käymään. Joulusiivouksen ja etukäteisrentoutumisen puute ei haitannut lainkaan, kun joulun pyhät vietimme joka tapauksessa muualla ja lomaa on vielä jäljellä reilusti ennen opiskelujen jatkumista.

Mies kävi aattona jo aamupäivällä omien vanhempiensa luona pikaisella jouluruoalla, mutta minä keräsin sen aikaa voimia kotona. Omien vanhempieni luokse jaksoin kuitenkin onneksi lähteä illaksi. Mukava seura ja joulutunnelma antoivatkin hyvin voimia, eikä sairastaminen häirinnyt juhlintaa juurikaan. Aattoiltapäivä kului varsin perinteisissä merkeissä: koristelimme heti vanhemmille saavuttuamme yhdessä kuusen, söimme jouluruokia ja avasimme lahjat. Sain tosi ihania paketteja, ja erityisen onnistuneita olivat nappiin osuneet yllätyslahjat: viiden kerran hierontalahjakortti sekä vuoden tilaus Vauva-lehteä. Rakastan lukea lehtiä, mutta kirjastoon tulee lähdettyä sen verran harvoin, että on ihanaa luksusta saada ajankohtaista luettavaa kotiovelle säännöllisesti. Illalla pelasimme vielä lautapelejä koko porukalla.

Joulupäivänä menimme sitten molemmat sinne mieheni vanhemmille. Onneksi hänen siskonsa miehineen pääsi myös paikalle, joten kaikki sisarukset olivat kasassa poikkeuksellisesta päivävalinnasta huolimatta. Aktiviteeteiltaan päivä noudatti aika lailla samaa kaavaa kuin aattokin: jouluruokaa, lahjat, useamman tunnin lautapelisessio. Kirjoitin lahja-ahdistuksesta jo aikaisemmin oman postauksensa, mutta täytyy sanoa, että tänä vuonna yllätyimme pakettien määrästä ja sisällöstä oikein positiivisesti! Mitään ihan turhaa ei tullut, vaan tällä kertaa keksimme kaikille lahjoille ainakin jotakin käyttöä. Joulun ehkä paras lahja oli miehen siskon itse tekemä kaunis unipussi vauvalle. On ihan parasta, että suvusta löytyy tuollainen käsityötaitoinen täti.

Tänään tapaninpäivänä menimme vielä uudemman kerran minun vanhemmilleni jouluruokien rippeitä tyhjentämään. Pelasimme erän Alfapet -sanapeliä ja ulkoilutimme koirat mukavan talvisessa säässä. En ole sairastamisen vuoksi päässyt kävelylle pariin päivään, joten oli kiva tehdä kunnon reipas lenkki koirien kanssa. Tästä päivästä eteenpäin laskeudummekin sitten varmaan tavalliseen lomailumoodiin. Jouluruokien puputtamisen sijaan ajattelimme, että huomenna voisi mennä pitkästä aikaa vaikka kunnon hampurilaisille. Perjantaina meille on tulossa kaveri kylään, ja katsotaan, mitä muuta sitä loppuviikolle keksiikään. Ihanaa joulun aikaa kaikille vielä näin jälkijunassa!