23. joulukuuta 2018

Lautapelisuosikkini

Monilla perheillä - myös meillä - on perinteenä pelata joulunpyhinä lautapelejä. Tänään on siis hyvä hetki käydä läpi muutamia suosikkilautapelejäni! Minä ja miehenihän pelaamme lautapelejä joka viikko, eli pelaamista voisi kutsua jo ihan harrastukseksi. Jouluisin repertuaariin kuuluu kuitenkin pelihetki perheen kanssa tavallisen kaveriseurassa pelailun sijaan. Tässä kymmenen suosikkiani erilaisiin lautapelihetkiin. Yritin valita kattavan kattauksen erilaisia pelejä: joukossa on siis niin  klassikoita, sanailua, strategiaa kuin matkakokojakin.


1. The Settlers of Catan
Klassikkopeli, jota olemme pelanneet etenkin seurakuntaporukalla ihan luvattoman paljon. Ideana on kerätä voittopisteitä rakentamalla kyliä ja kaupunkeja erilaisilla luonnonresursseilla. Resursseja saa nopan heittolukemien mukaisesti riippuen siitä, millä alueilla omat kylät sijaitsevat. Vaihtelua peliin tuo pelilauta, joka muodostuu kuusikulmion muotoisista laatoista joka kerta erilaiseksi. Kiva ekstra on myös merilisäosa, joka lisää pelilaudan yllätyksellisyyttä ja pelin haastavuutta. Tarjolla on myös lisäosa, joka lisää pelaajamäärää kolmen-neljän hengen sakista viiteen tai kuuteen pelaajaan.


2. Carcassonne
Toinen klassikko. Tämä peli oli meillä jo lapsuudenkodissani, mutta jostain syystä muistan, että lapsena pelasin sitä hyvin vähän enkä oikein pitänyt pelistä. Ehkä yritin pelata sitä liian nuorena, enkä ymmärtänyt sääntöjä kunnolla? Nyt aikuisiällä olemme kuitenkin pelanneet Carcassonnea pariin kertaan, ja olen yllättynyt siitä, kuinka kiva peli itse asiassa onkaan. Pelilauta muotoutuu yllätyksellisesti ja joka kerta erilaiseksi, koska sitä koostetaan pelin edetessä erilaisia laattoja nostamalla. Pisteitä saa sen mukaan, saako omien nappuloiden hallussa olevista kaupungeista, teistä, pelloista ja luostareista valmiita ja suuria.


3. Rappakalja
Erilaiset sanaselityspelit tuntuvat olevan ihan oma lautapeligenrensä, mutta Rappakalja on mielestäni niistä kaikista hauskin ja monipuolisin. Ideana on, että pelaajat sepittävät kuvitteellisia selityksiä sanoille ja yrittävät arvata, mikä vaihtoehdoista on oikea kortissa lukenut selitys. Pisteitä saa sekä oikeista arvauksista että siitä, jos joku menee halpaan ja veikkaa toisen pelaajan keksimää selitystä. Meillä on Rappakaljasta tuplaversio, joka sisältää sekä uuden että vanhan pelin. Olemme kuitenkin pelanneet ainoastaan uudempaa versiota, koska se on huomattavasti monipuolisempi. Siinä missä alkuperäisessä Rappakaljassa selitetään pelkästään erikoisten sanojen merkityksiä, uudessa painoksessa mukana on useampi kategoria: osallistujat pääsevät virittelemään mielikuvitustaan mm. elokuvien juonien, kirjainlyhenteiden, lakien ja henkilöiden nimien muodossa.


4. Tension
Toinen sanapeli, joka keskittyy tiettyyn aihepiiriin liittyvien sanojen keksimiseen lyhyessä ajassa. Ideana on luetella tiettyyn aihepiiriin liittyviä sanoja tiimalasin hiekan valuessa, mutta mukana on pieni twisti: mitkä tahansa sanat eivät kelpaa, vaan pisteitä saa vain niistä, jotka lukevat tehtäväkortissa. Peli toimii parhaiten kahdella tai neljällä pelaajalla.


5. Rummikub
Rummikub on klassinen ja yksinkertainen peli, joka vaatii kuitenkin hieman aivonystyröiden vaivaamista. Pelin tavoitteena on päästä omista numerolaatoista eroon muodostamalla niistä joko värisuoria tai erivärisiä samannumeroisia laattarivistöjä. Olemme pelanneet Rummikubin sovellutusta myös tavallisella korttipakalla, joten lautapeliversion hankkiminen ei ole välttämätöntä. Netistä korttipeliversion ohjeet löytyvät nimellä Shanghai.


6. Haaste!
Pelasimme Haastetta ensimmäisen kerran pari vuotta sitten jouluna vanhempieni luona, ja innostuimme kokeilun myötä hankkimaan pelin myös itsellemme. Haasteen ideana on tienata rahaa suorittamalla tehtäviä sekä lyömällä vetoa siitä, onnistuvatko toiset pelaajat suorittamaan tehtäviä annetussa ajassa. Tehtäviä on kahta tyyppiä: aktiivisuushaasteita, joissa kyseessä on yleensä jokin fyysinen suorite, sekä passiivihaasteita, joissa koetellaan lähinnä älynystyröitä. Mukana on myös Juoniorihaasteet, joten peli sopii hienosti koko perheen pelihetkiinkin.


7. Toledo
Toledo on yksi uusimmista pelihankinnoistamme. Ostimme pelin pari kuukautta sitten kirpputorilta, ja sitä on tullut testattua nyt muutamaan kertaan. Lautapelin ideana on rakentaa timantteja ja kiveä keräämällä miekkoja, joista saa pisteitä vaaditun resurssimäärän mukaisesti. Kivana vaihtelua tuovana elementtinä pelissä on pelilauta, joka "rakennetaan" aina pelin alussa asettamalla vuorotellen omia kortteja laudalle. Toledossa pärjääminen vaatii taitoa, mutta myös liikkumista määrittelevien korttien saaminen määrittelee menestystä jonkin verran.


8. Splendor
Saimme tämän pelin vuosi sitten joululahjaksi siskoltani. Kyseessä on siitä harvinainen lautapeli, että sen pelaaminen sujuu mukavasti myös kahdestaan. Siispä pelailimme Splendoria viime joulun jälkeen miehen kanssa kaksin vähän liikaakin; lopulta meinasimme kyllästyä, ja peli lojui muutaman kuukauden käyttämättömänä kaapissa. Nyt olemme kuitenkin ottaneet sen uudelleen esiin, ja peli on edelleen oikein huippu! Ideana on kerätä pisteitä ostamalla erivärisillä jalokivillä kortteja. Voittoon tarvitaan taitoa, mutta pinkasta paljastuvien korttien satunnainen järjestys tuo mukaan myös ripauksen tuuria.


9. Port Royal
Kätevän matkakokoinen korttipeli, joka on kuitenkin samalla monipuolinen ja kiinnostava. Peli on suunniteltu fiksusti, koska korttien kääntöpuolet ovat rahoja ja oikeat puolet varsinaisia kortteja. Ideana on kerätä mahdollisimman paljon voittopisteitä ostamalla kolikoilla erilaisia kortteja. Korteissa on myös ominaisuuksia, jotka helpottavat peliä jatkossa: esimerkiksi admiraalikortin saanut pelaaja saa kaksi ylimääräistä kolikkoa joka kerta, kun pelilaudalle on nostettu yli viisi korttia. Port Royalissa joutuu puntaroimaan riskinoton ja varovaisuuden välillä, koska liiallinen ahneus johtaa vuoron päättymiseen tyhjin käsin.

10. Dungeon Rush
Dungeon Rush on niin ikään korteista koostuva matkakokoinen lautapeli. Alussa jokainen pelaaja valitsee omat hahmonsa valikoimasta, ja sitten hahmojen ominaisuuksia hyödyntäen pelaajat yrittävät saada itselleen kortteja, joilla kertyy kolikkoja sekä lisää kykyjä hahmoille. Dungeon Rush on nimensä mukaisesti nopeuspeli, joten korttien hankinnassa nopeat aivot ja kädet ovat tärkeitä. En itse yleensä ole mitenkään järin taitava tämäntyyppisissä nopeuspeleissä, mutta Dungeon Rushista olen tykännyt. Peli on suhteellisen nopea pelattava, joten se on senkin takia näppärää ottaa mukaan silloin, kun monituntinen monopolysessio ei houkuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti