Viikot vierivät ja raskaus etenee. Suurin osa vauvan tarvikkeista alkaa olla nyt kasassa. Kylläpä se tuo mukavasti mielenrauhaa! Bongasin ihan sattumalta kivan, valkoisen peruspinnasängyn ilmaiseksi Facebookin annetaan-ryhmästä. Saimme mukaamme vieläpä patjan ja pari aluslakanaakin, joten löytö oli todellakin kymppi plus. Isomman satsin hankintoja teinkin sitten ihan Jollyroomin verkkokaupasta. Olin alkuun vähän epäluuloinen Jollyroomin tasokkuudesta, mutta kun huomasin, miten monet tuotteet olivat siellä aidosti halvempia kuin muissa liikkeissä, totesin kaupan parhaaksi vaihtoehdoksi uusien ostosten tekoon.
Kalleimmat hankinnat olivat turvakaukalo ja Tulan Free to Grow -kantoreppu, jotka olimme jo aiemmin päättäneet hankkia uusina. Kummastakin oli kuitenkin reilut alennukset, joten yhteishinta jäi reiluun pariinsataan euroon. Lisäksi pienempinä tarvikkeina tilasin rintapumpun, pinnasängyn reunapehmusteen sekä hoitoalustan. Reunapehmusteen ja hoitoalustan olin alunperin ajatellut hankkia käytettyinä, mutta pikaisen Tori.fi -selailun perusteella hyvissä tarjouksissa olleet uudet eivät olleet sen kalliimpia kuin käytetytkään. Tilaamalla säästyi kuitenkin runsaasti aikaa ja vaivaa, joten muutamat poikkeukset kierrätyslinjasta sallittakoon.
Enää puuttuu vain kylpyamme ja muutamia pienempiä, helposti ihan perusmarketistakin hankittavissa olevia tarvikkeita, kuten rintakumit ja harsoja. Vauvan ruokailuun liittyvät tarvikkeet, kuten syöttötuolin ja astiat, olemme ajatelleet hankkia vasta myöhemmin maisteluiän tullessa ajankohtaiseksi. Myös mahdolliset "huvitukset", kuten sitteri ja lelukaari, ovat ostoslistalla vasta, jos ne alkavat tuntua vauva-arjessa välttämättömiltä. Jo tämänhetkiset tarvikkeet vievät aika paljon tilaa, joten en halua kodin tukkeeksi mitään sellaista, mille ei välttämättä ole tarvetta tai jonka käyttö tulee ajankohtaiseksi vasta muutaman kuukauden iässä.
Vaikka vauva liikuskelee mahassa tuntuvasti päivittäin, huomaan edelleen usein havahtuvani epätodellisuuden tunteeseen häntä miettiessäni. Ihanko todella me saamme lapsen kolmen kuukauden päästä? Apua, niin pian! Olenko valmis? En. Mutta en usko, että voisinkaan olla. En pysty mitenkään vielä ymmärtämään, miten arkemme tulee muuttumaan. Vanhemmuus on varmasti yksi niistä asioista, jotka todella ymmärtää ja oppii vasta, kun uusi perheenjäsen todella saapuu. Me voimme vain yrittää parhaamme. Vaikka raskausaika on teoriassa yhdeksän kuukauden aikaikkuna, jona "valmistautua" vauvan tuloon, en tiedä, miten tähän huimaan elämänmuutokseen edes voisi oikeasti valmistautua. Teoriatietoa raskausviikoista, synnytyksestä, vastasyntyneen hoidosta ja imetyksestä kyllä löytyy, mutta tunnepuolen muutoksia on mahdotonta ennustaa ennalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti