4. kesäkuuta 2019

Tänään mietin


...viha-rakkaussuhdettani lakanoiden vaihtoon. Rakastan puhtaiden petivaatteiden tuoksua ja tunnetta, mutta niiden paikalleen virittely on jostain syystä ihan hurjan ärsyttävää, vaikkei vie kuin muutaman minuutin. Onneksi nyt kesällä on helpompaa, kun nukumme pelkällä pussilakanalla. Ei tarvitse viritellä peittoa lakanan sisään, sen kun levittää alus- ja pussilakanat sängylle.

...miten kätevää yksin koiraa ulkoiluttaessa on kuunnella podcasteja. Musiikin kuuntelu on mielestäni aina tuntunut koiralenkeillä vähän epäkäytännölliseltä, kun kännykkää pitäisi biisiä vaihtaakseen kaivaa taskusta yhtenään ja plärätä yhdellä kädellä. Podcastit pyörivät Spotifysta kuulokkeisiin kuitenkin tosi näppärästi. Myös virkatessa podcastit ovat käytännöllisiä, koska silmukoita laskiessa en vielä toistaiseksi pysty katselemaan telkkaria tai videoita. Olen tähän asti keskittynyt katselemaan työelämään keskittynyttä Unelmaduunarit -podcastia, mutta varmaan pitää tutustua tarjontaan jatkossa vähän laajemminkin.

... koska äitiyspakkaus tulee. Myönteisen päätöksen saaminenkin kesti pari viikkoa, ja nyt olen odotellut jo ikuisuudelta tuntuvan ajan tekstiviestiä paketin saapumisesta. Haluaisin jo niin päästä käymään vaatteet läpi, tarkistamaan kokojen vastaavuudet ja miettimään asuyhdistelmiä! Tuntuu, etten saa vauvan vaatehankintoja valmiiksi, kun en tiedä, mitä kokoa äitiyspakkauksen vaatteet todellisuudessa vastaavat. Muutenkin pesänrakennusvietti alkaa vähitellen nostaa päätään, vaikka tiedän, että mitään kiirettä ei oikeasti ole. Mutta silti: alle kaksi kuukautta laskettuun aikaan, jokohan pitäisi viritellä pinnasänky ja sairaalakassi valmiuteen?

... että tämän viimeisen tentin jälkeen palaan opintojen pariin vasta reilusti yli vuoden päästä. Aika hurjaa! Ehtiiköhän maisterivaiheen harjoittelun rasittava suorituskäytäntö uudistua, ennen kuin kurssi tulee minulle ajankohtaiseksi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti