Minua pyydettiin kesällä mukaan erääseen seurakuntamme työryhmään. Opiskelemani ala liittyy olennaisesti ryhmän aiheeseen, joten eräs jäsenistä oli keksinyt, että minä ja opiskelujeni kautta saamani tietämys voisivat olla tarpeellinen lisä kokoonpanoon. Siispä eilen luentojen jälkeen suuntasin ensimmäistä kertaa työryhmän tapaamiseen.
Ja tiedättekö, tuntui niin oudolta olla mukana tuollaisessa kokouksessa! Pohtimassa kehitysideoita ja keskustelemassa aiheista, jotka koskettavat omaa alaani, kunnon asiantuntijatyyliin aikuisten ihmisten keskuudessa. Olen niin tottunut siihen, että oman alan aiheita pallotellaan lähinnä yliopistolla epävirallisesti opiskelijan roolissa, että tuntui ihan hassulta hyödyntää koulunpenkillä karttunutta tietämystä ikään kuin "oikeassa maailmassa". En ole yhtään tottunut mieltämään itseäni henkilöksi, jolla voisi olla jotain oikeaa asiantuntemusta tai hyödyllistä tarjottavaa. Vaikka olen jo kohtalaisen pitkällä opinnoissani, identiteetissäni istuu sitkeästi tunne tietämättömästä ja kokemattomasta noviisista.
Ehkä huijarifiilikseen vaikuttaa sekin, että roolini seurakunnassa on aina ollut osa "nuorisoa". Asun kyllä omillani, olen naimisissa ja iällisestikin ohittanut teinivuodet, mutta olen silti tottunut pyörimään aina vain nuorten ympyröissä. Hyvin harvoin, jos koskaan, olen keskustellut aikuisten seurakuntalaisten kanssa kunnolla, vakavissaan ja vertaisena. Tietämättömän teinin identiteettini hämmentyy, kun yhtäkkiä pitäisikin asettua osaksi virallista työryhmää ja vieläpä hyödyntää oman alan asiantuntemusta siinä.
Kokous oli joka tapauksessa todella mielenkiintoinen, ja lupauduin mukaan ryhmään sen jäseneksi. Hieman jännittää, mitä tästä tulee ja onko minusta mitään hyötyä tai lisäarvoa, mutta samalla olen aika innoissanikin. On kiinnostavaa päästä haastamaan itseään ja oikeasti käyttämään opiskeluissa kartutettuja tietoja jossakin tosielämän ympäristössä. Uskon, että tällaisesta kokemuksesta on minulle hyötyä myös työelämän kannalta. Olen "oikean", oman alan työelämän kannalta vielä niin keltanokka, että pieni esimaku kehitys- ja suunnittelutyöstä tällaisella, kuitenkin töitä matalamman kynnyksen foorumilla, ei todellakaan ole pahitteeksi. On niin erilaista vain jutustella alan aiheista opiskelukavereiden kanssa kuin keskustella niistä ammattilaisten piirissä, tai tehdä töitä perus duunihommissa kuin yliopistokoulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä.
Jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti