Tänä vuonna olemme mieheni kanssa tarttuneet joka kuukausi johonkin haasteeseen. Tammikuussa kävimme ahkerasti seurakunnassa ja helmikuussa emme syöneet ollenkaan herkkuja. Tässä kuussa vuorossa ovat ensimmäistä kertaa eriytetyt ja yksilölliset haasteet: minä luovun turhasta kännykällä roikkumisesta ja mies skarppaa kotitöiden kanssa.
Kotityöt ovat valuneet minun kontolleni vähän kuin huomaamatta. Koiraa lenkitämme tasapuolisesti ja ruokakaupassa käymme yhdessä, mutta ylivoimaisesti suurimman osan kokkauksesta ja lähes kaiken siivouksen hoidan minä. Siispä tiskien ja pyykkien valtijuus siirtyy maaliskuun ajaksi puolisoni harteille. Hän huolehtii, että vaatekaapista löytyy päällepantavaa ja keittiön laatikosta lusikoita. Minulta ovat pyykkitelineen virittely ja astioiden paikalleen nostelu maaliskuun ajaksi kielletty.
Minä sen sijaan rajoitan turhaa puhelimen ruudun tuijottamista. Mies huomauttelee siitä usein ja olen aina välillä yrittänytkin puolivillaisesti vähentää, mutta heikoin tuloksin. Ylivoimaisesti suurin osa kännykällä viettämästäni ajasta kuluu missäpä muuallakaan kuin somessa. Isoin aikasyöppö on Instagram, koska storyja putkahtelee sinne pitkin päivää ja tarjolla on siten lähes aina jotakin "uutta ja tosi tärkeää" katseltavaa. Instagramin jälkeen seuraavana listalta löytyy Facebook, jonka vauvaryhmien keskusteluissa riittää niin ikään selattavaa. Ja onhan puhelimessani tylsien hetkein varalta toki myös Ilta-Sanomat, Jodel, Pinterest ja kasa raskaussovelluksia... Puhumattakaan internet-yhteydestä ja blogipostauksista, jotka selaan usein saman tien julkaisemisen jälkeen kännykältä. Puhelimella tulee ihan huomaamatta vietettyä älyttömästi aikaa.
Maaliskuun ajaksi deletoinkin kaikki turhat hupisovellukset kännykästäni. Ainoastaan Raamattu, WhatsApp, Spotify, Evernote, sää, nettipankit, koiralenkkejä mittaava SportsTracker sekä kohtuudella annostellut raskaussovellukset saavat jäädä. Myös puhelimen kautta tapahtuva netin päämäärätön selailu on kielletty. Jonkin oikeasti tarpeellisen faktan saan toki googlata maaliskuussakin kännykältä, mutta surffailu tapahtuu kuukauden ajan ainoastaan tietokoneen välityksellä. Blogeissa ja somessa tulen niin ikään vierailemaan ainoastaan tietokoneen äärellä ollessani.
Mikään someton kuukausi ei siis ole kyseessä, vaan tavoitteena on nimenomaan vähentää kännykän näpräämistä. Suurin osa tiedostamatta tapahtuvasta luurin hapuilustahan on oikeasti ihan turhaa: ei sinne Facebookiin ole useinkaan edes ilmestynyt mitään uutta. Siksi kerran-pari päivässä tietokoneelta tapahtuva somen tsekkaus on paljon järkevämpää eikä pudota minua millään tapaa kärryiltä. Kannettavalle ei sentään tule kotona ollessakaan juostua aina, kun mikrossa pyörivää ruokaa täytyy odottaa puolta minuuttia kauemmin.
Saa nähdä, kuinka selviän! Minkä tahansa asian odottelu ilman kännykän selailua tulee varmasti tuntumaan oudolta. Istuivatko ihmiset tosiaan ennen vain paikallaan eteensä tuijottaen, kun luento ei ollut vielä alkanut tai bussi oli myöhässä? Ilmeisesti. Siihen meikäläisenkin pitää nyt tottua. Toivon, että kuukaudessa ehtisin omaksua uudenlaisen toimintatavan sen verran hyvin, ettei kännykkä eksyisi käteen yhtä usein kuin tähän asti maaliskuun päätyttyäkään. Palataan huhtikuussa asiaan tilanneraportin kera.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti